Jättiputki ja muut haitalliset vieraslajit

Kultapiisku luonnonkasvi, kanadanpiisku haitallinen vieraskasvi

Torstai 1.8.2024 klo 16.07 - Miia Luontoturva

Haitallisten vieraslajien luetteloon lisättiin elokuussa 2023 piiskuja, kanadanpiisku (Solidago canadensis), isopiisku (Solidago gigantea) ja korkeapiisku (Solidago altissima), jota ei ole tiedettävästi havaittu Suomessa. Lajilleen näiden piiskujen erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa eikä se ole tarpeellistakaan, koska mitään näistä lajeista ei saa enää kasvattaa. Tärkeintä on erottaa luonnonvarainen kultapiisku (Solidago virgaurea) näistä haitallisiksi luokitelluista lajeista ja se onnistuu kyllä.

Tässä kuvia havainnoimaan kanadanpiiskun ja kultapiiskun eroja.

Kiinnitä huomio kukintoon, kultapiiskun kasvutapa ja kukinto on pysty, suoraan ylöspäin, napakka, tiivis kasvu. Kanadanpiiskun kukinto taas hörsyää ympäriinsä, kukinnot näyttävät nuokkuvan ja repsottavan vaakatasossa ja maatakin kohden.

Itselle tulee aina mieleen, että kanadanpiisku on taivaanrannan maalari joka ottaa elämän löysin rantein hörsyten sinne tänne, turhia stressaamatta, kun taas kultapiisku on jämäkkä, jäykkä, suoraselkäinen, asiallinen eikä turhia kumartele mihinkään. Sitä voisikin miettiä kumpi haluaisi itse olla...

Siinä sitä lähti taas ajatus sivuraiteille :)

Mutta kukinnosta vielä, yläkuvasta voi verrata myös kukan kokoa. Kultapiiskun kukinta-aika on (kesä) heinä-elokuu ja kukat ovat isompia selkeästi erottuvia yksittäisiä kukkia, kun taas kanadanpiiskun kukat ovat pienempiä ja ryppäinä. Kanadanpiisku kukkii heinäkuun lopulta myöhäiseen syksyyn asti eli kukinnan ajankohdastakin voi jo päätellä mikä piisku on kyseessä.

Kanadanpiisku, haitallinen vieraskasvi 

Kultapiisku, luonnonkasvi, ei ole haitallinen

Luonnonkasveista on hyvää tietoa www.luontoportti.fi sivustolla. Luontoturvan valokuva-albumissa on lisää kuvia kultapiiskusta sekä haitallisiksi luokitelluista piiskuista.

Haitallisiksi luokitelluista piiskuista lisätietoa on www.vieraslajit.fi sivustolla ja sieltä löytyy tunnistuskaavio piiskuista. Huomioitavaa on, että tarhapiiskut eivät ole säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi.

Piiskut

Sunnuntai 17.9.2023 klo 18.09 - Miia Korhonen

Haitallisten vieraslajien luetteloon lisättiin piiskuja, kanadanpiisku (Solidago canadensis), isopiisku (Solidago gigantea) ja korkeapiisku (Solidago altissima), jota ei ole tiedettävästi havaittu Suomessa.

Piiskut näkyvätkin nyt hyvin syksyisessä maastossa ja keltaisia kukintoja korkeissa varsissa onkin tullut bongailtuja ympäriinsä. Kanadanpiisku on ainakin itselle se tutuin, sen muistan jo lapsuudesta koristaneen mummolan mökin pihaa.

Luonnonvaraisen kultapiiskun (Solidago virgaurea) kukinto on erilainen kuin näiden vieraslajien luetteloon lisättyjen puutarhan kasveiksi tuotujen piiskujen. Lisäksi meillä on puutarhan kasveina tarhapiiskuja, joita ei ole luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi.

Kultapiiskun kukinto on pysty ja yksittäiset kukat ovat isompia ja erottuvat selvemmin, kuin kanadan- tai isopiiskun kukat.

Kanadan- ja isopiisku kukkivat elo-lokakuussa eli myöhemmin kuin kultapiisku

Kanadan- ja isopiiskun kukinnot leviävät sivuille ja ovat nuokkuvia. 

Tärkeintä on opetella erottamaan luonnonvarainen kultapiisku muista piiskuista, jotta ei hävitä tätä luonnonvaraista kasvia. Muuten piiskujen tunteminen lajilleen ei olekaan niin tärkeää. Luontoon levinnyt vierasperäinen piisku on hävitettävä jo senkin vuoksi, että mitään vierasperäistä kasvia ei saa päästää leviämään luontoon. Kultapiiskusta kuvia löytyy www.luontoportti.fi.

Piiskut voi kaivaa juurineen pois lapiolla ja juuret voi toimittaa jäteasemalle. Jos ei halua kaivamiseen ryhtyä voi kasvit niittää pariin kertaan kesällä. Oikein ajoitetuilla niitoilla estetään kasvin kukinta ja siementen kehittyminen. Useita vuosia jatkuva niitto tyrehdyttää kasvin kasvun.